Tallin historia

Työhevosten suojasta Ravintola Talliksi

Tuskin osasivat tavallista tallia 1900-luvun alkupuolella muuranneet venäläiset sotilaat kuvitella, että vajaat 100 vuotta myöhemmin samojen seinien suojassa aloittaa tyylikäs opetusravintola viiniholveineen. Suomalaiset ovat kuitenkin aina osanneet nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta. Niin myös Mikkelin kasarmialueella, jossa juhlat, tanssiaiset, lounas- ja päivälliskutsut sekä illanvietot kuuluivat keskeisesti 6. tarkk’ampujapataljoonan upseeriston elämään jo 1880-luvulla.

Tapahtumapaikkoina olivat upseeriklubi ja huvimaja. Niissä viihtyivät niin upseerit rouvineen, poikamiehet naistuttavineen kuin kaupunkilainen herrasväkikin. Syötiin, seurusteltiin ja tanssittiin pataljoonan soittokunnan huolehtiessa musiikista. Laskiaisena pidettiin suuremmat juhlat, johon kaviaari ja muut herkut tilattiin Pietarista asti.

Paloviinaa ja salakapakoita

Maailma on muuttunut paljon siitä, kun Ravintola Tallin tilat vajaa 100 vuotta sitten rakennettiin. Sotilaiden kasarmi on muuttunut koulujen kampukseksi. Intohimoinen raittiusseuratoiminta ja toisaalta paloviinan ryyppääminen ovat vaihtuneet ”eurooppalaisiin” juomatapoihin.

Alkujaan kasarmialueen sijainti kaupungin laidalla aiheutti ongelmia juuri alkoholin muodossa. Toimintakatsaus vuodelta 1882 kertoo: ”Sotilaskuri on ollut tyydyttävän hyvä. Yleisin rikkomus on ollut juoppous ja tämä pahe on alati rehottava miehistön keskuudessa niin kauan kuin on tilaisuus saada kasarmialueen ympärillä olevissa torpissa paloviinaa niissä asuvalta salakapakointia harjoittavalta irtolaisväestöltä.”

Tsaarin perintö

Ravintola Talli sijaitsee Mikkelin vanhalla kasarmialueella, jonka historia ulottuu aina 1880-luvulle. Silloin alueelle rakennettiin joukko arkkitehti August Bomanin suunnittelemia puisia kasarmirakennuksia. Niihin muutti autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan kuudes tarkk’ampujapataljoona. Vuonna 1902 kenraalikuvernööri Bobrikoff lakkautti ns. vanhan väen. Mikkelissäkin suomalaiset sotilaat vaihtuivat venäläisiin. Samalla alkoi punatiilirakentamisen kausi, joka jatkui Suomen itsenäistymiseen asti. Tuolta ajalta on peräisin myös Ravintola Tallin rakennus.

Koristeelliselle punatiilirakentamiselle oli syynsä; tiilet olivat halpoja, samoin muuraustyö. Venäläisten rakentamisen huippukausi ajoittui 1. maailmansodan aattoon vuosiin 1911-1914. Kasarmialueelle venäläiset rakensivat kaksi 2-kerroksista sotilaskasarmia (nyk. NC-rakennus), yksikerroksisen punatiilisen sairaalan (nyk. Ravintola Kasarmina) sekä kaksikerroksisen asuintalon (ent. ammattikorkeakoulun hallintopalvelukeskus).

Lisäksi venäläiset rakensivat kolme punatiilistä tallia tykistön hevosia varten. Suomalaiset eivät olleet suuria tallitiloja tarvinneet, koska tarkk’ampujat olivat olleet jalkamiehiä ja vain upseerit olivat liikkuneet ratsain. Ravintola Tallin rakennus oli toinen kahdesta ns. kylmästä tallista. Niissä on vain korkealla olevat matalat ikkunat. Rakennuksissa ei ollut lämmityslaitteita. Ne olivat tykistön ja huollon työhevosia varten.

Sen sijaan kolmas, upseerien hevosille varattu talli oli lämmitetty ja siinä on myös matalalla olevia ikkunoita. Tämä talli tunnettiin myöhemmin Marskin tallina (nyk. J-rakennus). 1940-luvun alkuvuosina siinä majaili Mannerheimin hevonen Käthy.

Kasarmialue siviilikäytössä

Itsenäisen Suomen aikaan kasarmialuetta ovat asuttaneet mm. polkupyöräpataljoona 3, saksalaisen yhteysupseerina toimineen kenraalin esikunta, Päämajan ja Suur-Saimaan suojeluskuntapiirien huoltojoukot sekä legendaarinen jalkaväkirykmentti 7, joka myöhemmin muuttui 6. prikaatiksi ja lopulta Savon prikaatiksi.

Aikaa myöten paikka ei enää vastannut sotilaiden tarpeita. Savon prikaati alkoi siirtyä Karkialammen uudelle kasarmialueelle 1958. Viimeisenä armeijan yksikkönä poistui soittokunta 1980. Nyt muistoina sotilaista ovat vain 1982 vanhaan kasarmirakennukseen avattu Jalkaväkimuseo, Upseeriklubi sekä armeijan vaatehuoltoa palveleva iso teollisuusrakennus.

Ensimmäisenä siviililaitoksena alueelle muutti Mikkelin teknillinen koulu vuonna 1967. Teknillistä koulua seurasivat valtion virastot ja laitokset sekä lopulta 1990-luvulla Mikkelin ammattikorkeakoulu, nykyisin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Lähteet: Tauno Tuomisen ja Kyösti Väänäsen kirjoitukset Mikkelin vanhasta kasarmialueesta.

Lisää aiheesta voit lukea täältä: Hevosvoimat sodassa – Päämajakaupunkiopas